Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



11.11.2013

Rehellisempi ajankuva

Tein viikonloppuna eräänlaista blogitilinpäätöstä. Sain pitkään jatkuneen projektin loppuun. Minulle nimittäin kävi aikoinaan niin, että yhden sijaan aloin pitää useampaa rinnakkaista blogia, koska koin etteivät kaikki minuuteni puolet - kaikki se mitä halusin ilmaista - olisi sopinut yhden nimen alle. Lopulta kävi kuin entiselle flikalle, joka pyöritti useampaa suhdetta yhtäaikaa. En enää muistanut mitä tuli sanottua kenellekin ja mitä piti ja mitä ei. Energia hajosi liian moneen suuntaan, eikä yhdellekään jäänyt tarpeeksi sydäntä annettavaksi. Tämä asia toki korjaantui jo pari-kolme vuotta sitten kun pariuduin teekutsujeni kanssa, mutta nämä jälkeen jääneet, irralliset blogitekeleet tuntuivat jääneen leijumaan eetteriin kuin hylättyihin taloihin jumiutuneet rauhattomat sielut. 

Nyt olen käyttänyt useita kymmeniä tunteja siihen, että olen yhdistänyt ja liittänyt toisiinsa useampia vanhoja blogejani kaikkine karvoineen päivineen tänne yhteen ja samaan. Olen melko varma siitä, että kukaan ei selaa blogien arkistoituja kirjoituksia, eikä näin ollen päädy lukemaan matkakertomustani vuodelta 2007 tai mitä tein pääsiäisenä 2011. Ja ei ole tarkoituskaan. Se ei ole edes toivottavaa. Asialla on itselleni symbolinen merkitys. Olla kokonainen. Olla enemmän sitä mitä on. En halunnut blogini olevan kuin valokuva-albumi, josta kaikki epäsuosioon joutuneen sukulaisen kuvat on leikattu irti ja nolot muistot sekä epäimartelevat kuvat itsestä ovat tyylikkäästi kadonneet. Blogi ei ole tuote. Haluan sen olevan ehjempi ja rehellisempi ajankuva, mitä se voisi olla valikoitujen ja viilattujen aiheiden kanssa. 

Se, että kävin läpi kaiken mitä olen blogiin kirjoittanut, oli melkoinen matka menneisyyteen. Sopi mainiosti yksinäisen marrasviikonlopun tunnelmiin. Isäinpäivistä ei minun elämässäni ole koskaan ollut tietoa. Niinpä saatoin hyvällä omatunnolla omistaa viikonlopun häpeilemättömään itsetutkiskeluun ja menneisyydessä piehtarointiin. Lempiajatukseni bloggaamiseen liittyen on aina ollut se, että blogi on peili. Nyt oli hyvää aikaa tuijotella omaa kuvaa lähes seitsemän vuoden ajalta. Oli mielenkiintoista huomata millaisia havaintoja ja tunteita tutkimusmatkani herätti. Huomasin kirjoitusten heijastavan ajanjaksoja jolloin olin hapuileva ja lapsellinen, suuntaa hakeva ja teennäinen, havaitsin murroksen, jonka jälkeen olin kovin avoin ja rehellinen, moniulotteisempi ja omissa oloissani onnellinen, kunnes taas taas varautunut, piileksivä ja epäluuloinen. Siis muotoa muuttava, kasvava, kehittyvä ja keskeneräinen. 

Ihailen ihmisiä jotka osaavat kirjoittaa analysoimatta ja antamatta tulkintoja. Jotka ovat vaan, tekevät vaan pohtimatta liikaa. Ihailen ihmisiä joista loistaa teeskentelemättömyys ja aitous, joilla on kyky olla epätäydellisenäkin ehjä, kantaa itsensä kunnialla kaikkineen päivineen, päästää lähelle häpeilemättä ja kohdata toisten katseet ilman suojakuoria tai tiettyyn muottiin mahduttautumista, kerjäämättä hyväksyntää, yrittämättä olla jotain tiettyä. Siis sellaisia ihmisiä, jotka osaavat kävellä ihmisjoukon ohi uimapuvussa vetämättä vatsaa sisään. Sitä kohti tässä ollaan menossa. Blogin kanssa käsi kädessä.

7 kommenttia:

  1. Minä taas ihailen sinua. Sinun kirjoittamisen taitoasi, epätäydellisyyttäsi ja sitä, ettet yritä kirjoituksissasi esittää olevasi täydellinen. Ihailen sitä, että voin tunnistaa samankaltaisuuksia ja samaistua asioihin. Ja sitä, että olet oikea, aito ihminen, joka ei tuo esille vain positiivisimpia asioita, kuten kuppikakkuja ja päivänasu juttuja. Ja kaiken tämän lisäksi olet myös kaunis. :) Kiitos, että olet päättänyt jakaa ajatuksiasi meille muillekin. :)

    - Rouva E

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kuule meni jauhot suuhun. Oih. Oli niin kauniisti sanottu, että silmien kostumista ei voinut välttää. Lämmin kiitos. Just olin kyllä ajatellut seuraavaksi esitellä pastellisia kuppikakkuja ja päivän haute coturea. Itse asiassa naureskelin pari päivää sitten ajtusta siitä, että mun "päivän asu" postaukset olisi aika yksipuolisia tyyliin: Day one: Punainen reunasta revennyt yökkäri ja äidin vanha, siniseksi värjätty neuletakki. Day Two: Harmaa Betty Boop t-paita ja virttyneet viininpunaiset verkkarit. Day Three: Samat verkkarit kuin eilen, ohoh, sama t-paitakin kuin eilen, pikanttina lisänä kauhtunut neulepusero... :D Näin meillä, kun ei tartte yleensä koskaan mennä ulos/käydä töissä kodin ulkopuolella. Toivon muutosta tilanteeseen, ja sitten kuule asupostauksia ei voi välttää!!!!! :)

      Poista
    2. Hahaa, tuollaiset päivän asu postaukset olis ainakin vaihtelua. Se vois oikeasti olla omalla tavalla ironisen hauskaa. :D Enkä missään nimessä sanonut, ettenkö niitä (päivän asuja ja kuppikakkuja) sinulta haluaisi, vaan sen, että on hyvä, että sinulla on niin paljon muutakin annettavaa teksteissäsi. :)

      Poista
  2. Huh, olet tehnyt pitkän matkan kaikinpuolin. Sekin jo, että yhdistit blogit ja olet istunut kymmeniä tunteja sen parissa. Se on itselle tärkeää. Onnea siitä. :D

    Tuo oli niin hauska tuo toteamus, että kävi kuin entiselle flikalle, joka seurustelee monen kanssa yhtäaikaa. Näinhän se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se että olen istunut kymmeniä tunteja blogin parissa kertoo ehkä myös siitä, että mulla on aivan liikaa vapaa-aikaa... :) Mutta tulipahan tehtyä. Nyt voisi sitten keskittyä johonkin mistä olisi oikeasti jotain hyötyä.

      Poista
  3. Musta tämä oli huikea postaus, tehty ja koettu matka ja sen taltiointi samaan paikkaan. Onnittelut kotiutumisesta! Rouva E:tä kompaten sulla on niin paljon annettavaa. Sun tekstit ovat ihania ja niistä saa aina jotakin ajateltavaa, näkökulmaa, syvyyttä. Sulla on lahja, jota todellakin kannattaa käyttää!

    Ps toi vika kappale on upea. Osasit ilmaista sen, mitä minäkin ajattelen, paremmin kuin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elisa! Ei tämmöiseen osaa oikein muuta sanoa, kuin että kommenttisi sai suun venymään korvasta korvaan!

      Poista

♥ Say hello or leave a comment, please! ♥ Ilahdun moikkauksista ja kommenteista! ♥