Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



13.10.2013

Doctor Who huumaa


Tyttäreni on Whovian. Tuntui syntiseltä mennä (taas) Lontooseen (taas) ilman häntä. Vähintä mitä saatoin tehdä, oli käydä Doctor Who Shopissa ostamassa hyvittelylahjoja, kuten esimerkiksi vilkkuva ja suriseva ääniruuvimeisseli.

Hyvä on, tunnustan, olen itsekin aivan heikkona tähän kuusikymmentäluvulta olevaan legendaariseen brittisarjaan, joka koki uuden tulemisen vuonna 2005 ja nousi laajempaan tietoisuuteen, kun ajanherran (Time Lord) rooliin astui huikea David Tennant (muita rooleja mm. psykopaatti kuolonsyöjä Kyyry junior Harry Potter elokuvissa ja rikospoliisi Alex Hardy nyt maikkarilla ja AVAlla pyörivässä rikosdraamassa Broadchurch.) David Tennantin jälkeen päärooliin valittiin hurmaavan kohelo Matt Smith, ja sarja on muutenkin pullollaan BBC:n luottonäyttelijöitä ja laatukäsikirjoittajia.

Ajatelkaa nyt, kyseisessä sarjassa ihmisen näköinen 900-vuotias avaruusolento (viimeinen laatuaan) matkaa halki ajan ja avaruuden pelastamassa planeettoja, universumeja, ihmisiä ja muita olentoja. Sarjan kantavana ideana on humaanisuus, suvaitsevaisuus ja lähimmäisen rakkaus. Tohtorin sisällä jyllää koko universumin tietoisuus, ja sopeutuminen ihmisten kanssa elämiseen ei aina ole ihan helppoa. Sarja on täynnä sydämellisyyttä, älykästä huumoria, jännittäviä juonenkäänteitä ja mielenkiintoisia kohtaloita. Se on siis aivan loistovalinta koko perheelle (yli 12v), jos haluaa, että omat lapset saavat hyviä vaikutteita televisiosta. Tämän äärelle me on hyvällä syyllä kokoonnuttu telkkarin ääreen jäätelöannosten kanssa, jännittämään, hihkumaan ja hehkuttamaan. Itse rakastan eniten menneisyyteen sijoittuvia jaksoja, joissa seikkaillaan muun muassa Churchillin, Hitlerin, Agatha Christien, Vincent van Goghin, Shakespearen ja Dickensin kanssa. Tämä sarja koskettaa niin mieltä kuin sydäntä, on yleissivistävä ja kuolemattomia viisauksia sekä hyviä elämänopetuksia tulvillaan.

Vai mitä sanotte esimerkiksi tästä: "Nobody important? Blimey, that’s amazing. You know, nine hundred years of time and space and I've never met anybody who wasn't important before."

("Ei kukaan tärkeä? Hemmetti, se on uskomatonta. Tiedätkö, yhdeksänsataa vuotta aikaa ja avaruutta, enkä ole koskaan aikaisemmin tavannut ketään, joka ei olisi ollut tärkeä.")



5.10.2013

Intialainen ystäväni, Shigella

Intian reissusta on pitänyt kirjoittaa. Ja kaikesta muustakin. Mutta vetää niin kovin hiljaiseksi tämä elämä. Se, ettei ole mitään sanottavaa, ei ole koskaan ollut minusta huono asia. 

Kun palasin Suomeen elokuun lopulla, olin monta viikkoa sairas. Intiasta tarttui mukaan Shigella ja pari muuta sitkeää kaveria. Labratutkimukset osoittivat, että kannoin elimistössäni kuutta eri taudinaiheuttajaa. Pakki sekaisin vieläkin. Ja koko elämä. Tai ei niinkään sekaisin, vaan muutoksessa. Tämä on se vaihe, kun siemen on painettu syvälle mustaan maahan. Puhu siinä sitten, suu täynnä multaa. Taas ihan tyhjän päällä. Ei kai siihen ikinä totu. Mutta sentään tietää, että kyseessä on vaihe. "Sinä et ole prosessissa, sinä olet prosessi."

Huomenna kotiin Lontooseen. Kun olen paikallistanut Doctor Who -kaupan ja ostanut sieltä kaksi ääniruuvimeisseliä (Sonic screwdrivers) palaan takaisin. Mission accomplished.