Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



10.6.2012

Downsifting vs. Highsoaring


Viime aikoina on taas näkynyt ja kuulunut tuomitsevaa kommentointia siitä, miten huono asia downshiftaaminen on kansakuntamme kannalta. Viimeisimpänä Jari Sarasvuo (Terve vaan, mulla on sun kaikki kirjat hyllyssä kellarissa.) Marja Leena kirjoittikin tästä aiheesta juuri loistavan kannanoton Peilikirjoitusta -blogissaan otsikolla Ikävät Leppoistajat.

Itse olen muutamaan otteeseen täällä pohdiskellut sitä, olenko minä downsiftaaja. En tiedä, eikä sillä ole niin väliäkään. Mutta jos se, että elämänarvoista tärkeimmät minulle ovat hyvinvointi ja vapaus - vapaus olla yksilö, jolla on vapaus kuunnella itseään, rajojaan, jaksamistaan ja omaa olemistaan - tekee minusta downsiftarin, niin olkoon sitten niin. Minulle on tärkeää, että voin itse valita sen mitä teen, milloin teen ja kenen kanssa teen. Because I can. Teen toisinaan järkyttävän paljon töitä, ja paljon sellaista, mistä en saa penniäkään, koska omassa pienyrityksessä on tehtävä kaikki työt yksin, sekin riskaabeli pohjatyö, joka ehkä joskus alkaa tuottaa hedelmää tai sitten ei. Ei se ole helppoa. Se on raskasta ja uuvuttavaa. Siksikin on erityisen tärkeää kuunnella jaksamistaan, sillä ihmiset sairastuvat, jos ryöstöviljelevät voimavarojaan. Se se on kallista yhteiskunnalle!

Olen yksinhuoltaja ja yksityisyrittäjä väärinkäsitysten ja ennakkoluulojen runnomalla alalla, jota Suomessa huonosti tunnetaan. Ei ole työterveyshuoltoa, ei lomarahoja, ei kahvipöytäkeskusteluja kollegojen kanssa, ei tukea, neuvoja tai ohjausta kiperän paikan tullen, ei mitään. Yksin kaiken kannan, luon, suoritan ja toteutan. Puhutaanpa siitä leppoisasta downsiftaamisesta sitten vielä. Minulle se, että tällä menolla maapallon resurssit eivät enää kauaa riitä, on sydäntäkalvavaa todellisuutta. Haluan rasittaa yhteisiä energiavaroja niin vähän kuin mahdollista. Haluan kantaa vastuun, ei siksi että niin "pitäisi", vaan siksi että oikeasti välitän. En voi ottaa osaa siihen sokeaan idiotismiin, millä talouskasvua kiihdytetään ja kulutusta lisätään ja ihmisiä kannustetaan tekemään enemmän, uhraamaan enemmän, ostamaan enemmän, olemaan enemmän. 

Minä haluan olla vapaa. Haluan olla terve. Ja haluan olla omalta osaltani osallistumatta yhteiskuntamme kerskakulutuksen ja talouskasvun bakkanaaleihin. Teen silti paljon töitä, maksan paljon veroja ja indeed, ajattelen hyvinvointivaltiomme parasta. Sillä se mistä Jari Sarasvuo ja samanmieliset puhuvat, ei ole hyvinvointivaltio. Se on pahoinvointivaltio, uppoava laiva, josta pakenevia ilmeisesti downsiftareiksi kutsutaan. Minä kutsun heitä ihmisiksi, jotka ymmärtävät katsoa ja ajatella laajemmin, omaa ahnasta napaansa ja aikakauttaan pidemmälle. Näitä hektisen työelämän ja talouskasvun ja kulutusjuhlan puolestapuhujia minä kutsun nimellä highsoarer. Korkeammalle, lujempaa, enemmän ja isommilla panoksilla.

Lentäkää korkealla, kerätkää taivaalta Kuu ja tähdet, lentäkää kunnian- ja materianhimossanne vaikka Aurinkoon saakka. Ja jättäkää meille hiljaisemmille ja hitaammille ihmisille sen verran maata ja vettä ja raikasta ilmaa, että voidaan kasvattaa lapsia, pitää takapihalla kanoja ja vuohia ja viljellä vähän parsakaalia ja palsternakkaa. Se on kuulkaa rankkaa työtä sekin.

7 kommenttia:

  1. Jee, Aura! Loistavaa! Kirjoitimme todella synkronistisesti samasta asiasta samaan aikaan. Muodostamme siis sitä kriittistä massaa, jota tarvitaan tästä kuolonunesta heräämiseen. Kun elän melko samanlaisessa tilanteessa itsekin, todella allekirjoitan tuon mitä kirjoitat. Mennään me sinne takapihalle kitkemään ja ainain katsotaan noita bakkanaaleja kauempaa.

    VastaaPoista
  2. Ilmoittaudun mukaan kriittiseen massaan. Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
  3. Tää tulee tänne taas huutelemaan, että hurraa, just näin!

    VastaaPoista
  4. Ni just.

    Silmien pyörittelyä. Että tehdä itse ruokaa? Kokonaan? Että kasvatteletkin jotain rehuja? Ja että rikkaruohojakin? Luulet olevasi parempi, kun haet ruokasi läheltä? Että mielummin olet poikasi kanssa kuin juomassa festeillä kaljaa? Että et tee enää kuustoistatuntista päivää, vaikka siitä maksettas? Että et tekis ylimääräisiä hommia, siitähän saa rahaa rahaa rahaa? Että sisustatkin dyykatuilla? Ihme hippi.

    Moon idiootti. Ja helvetin onnellinen sellainen. Enkä mielestäni edes downsiftaile. Mä vaan elän.

    Otsikko muuttui mun silmissä highsnoringiksi. Mä valitsen sen.

    VastaaPoista
  5. Niin just ja piste. Erittäin hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa ♥

    VastaaPoista
  6. Marja Leena: Kyllä vaan. Onhan tämä eräänlainen vastarintaliike, vaikkakin luonteeltaan enemmän yksilöiden pyrkimystä elää sisimpänsä sanelemien arvojensa mukaan, kuin mikään "joukkokapina".

    Liisa: Kiitos ja kiva kuulla.

    Tyyne Mursu: Kiva kun huutelit! :)

    Eve: No just noin, yhdyn isosti tuohon "mä vaan elän." Highsnoring, hehe.

    Tuula: Kiitos!

    Nukkekodin Rouva E: ♥ :)

    VastaaPoista

♥ Say hello or leave a comment, please! ♥ Ilahdun moikkauksista ja kommenteista! ♥