Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



5.3.2012

Virittelyä

Sen sijaan että kirjoittaisin siitä, miten mikään ei koskaan mene niin kuin voisi kuvitella, kirjoitankin blogista. Se on jotenkin äärettömän vitsikästä, että blogeissa bloggaillaan blogeista. Varsinkin siitä omasta. Se on kuin katsoisi peiliin peilin kautta, ja peilien välille avautuisi loppumaton peilitunneli. Sinne voi hukkua.

Jossain vaiheessa koin tarvetta rakennella blogeja persoonallisuuteni ja elämäni eri puolia varten. Nämä puolet tuntuivat olevan niin ristiriidassa keskenään, niin erilaisia ja yhteensopimattomia, että en uskonut niiden mahtuvan saman blogin alle. Tein monia. Se lisäsi hajaannusta entisestään ja kyllästyin kaikkeen. Viime vuoden pääteema oli integraatio. Tulin kokonaiseksi. Tai tajusin, että olin sitä koko ajan ollutkin. Olen viime päivinä yhdistänyt tänne teekutsujeni huomaan materiaalia muista blogeistani. Tekee hyvää kiusata esteettistä silmääni ja visuaalista perfektionistiani sillä, että tuloksena on hieman epälooginen, tyyliltään poukkoileva tilkkutäkki. Aiheet, kirjoitustyylit ja kuvat vaihtelevat sen mukaan, mistä blogista mikäkin on peräsin. Huvittaa katsella itsen kieriskelyä tuskaisena, kun kaikki kuvat eivät olekaan millilleen saman kokoisia ja linjassa tekstin kanssa, ja mitä kaikkea muuta hienosäätöä täältä nyt puuttuukaan. Tekee mieli mennä muuttamaan, mutta suurin osa originaaleista valokuvista on taivaan tuulissa rikkoutuneen kovalevyn jäljiltä. Joten pieni kuva ei enää venykään uusiin raameihin muuttumatta suttuiseksi. Tekisi mieli muuttaa nuo polaroiditkin ihan tavallisiksi, kirkkaiksi ja täsmällisiksi. Jos siihen hommaan jossain vaiheessa lähden, puistelen päätäni epäuskoisesti ja pidän itseäni pedanttina, epäoleellisuuksiin keskittyvänä pähkähulluna, jolla on ihan liikaa vapaata aikaa.

Ai niin, tuo blogitekstin nimi. Pianonvirittäjä täällä takoo jo toista tuntia pianon kieliä kuriin ja järjestykseen.


7 kommenttia:

  1. sulla on aivan upea nimi tällä blogilla! tykkään paljon!
    löysin tämän vasta tänään :)
    mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Go Aura go! Ihanaa, kun päivität päivittäin, näitä on ilo lukea. Vaikka tunnistan itsekin tuon perfektionismin on se sentään hassua. Bloggaaminenhan ei ole edes _työtä_: miksi sen pitäisi olla jonkun ihmeen (itse keksityn) standardin mukaista? :)

    VastaaPoista
  3. Hei, kiitos kovasti, kiva kun löysit. :)

    VastaaPoista
  4. Hei Marikka! Hassusti meni nää kommentit, ilmeisesti just samaan aikaan kirjoitettiin. :) Ja kiitos, ihana kuulla että käyt lukemassa. Ajattelin että voi olla vähän uuvuttavaa, mutta itse olen ihmeekseni huomannut että tää onkin aika kiva ja vapauttava juttu olla sen enempiä miettimättä, ja sen kun "tekkee vuan". :D

    VastaaPoista
  5. Minunkin pitäisi kutsua pianonvirittäjä. Mutta kun kukaan ei soita tuolla pianolla. Muutimme puolitoista vuotta sitten ja se meni siinä ihan epävireeseen, mutta olen antanut vanhuksen olla rauhassa.

    VastaaPoista
  6. Aika hupaisaa, minulla on vähän samantapainen vaihe menossa. Päätin lopettaa toisen blogini päivittämisen - sen olin aikanaan perustanut kun tuntui etteivät itsen puolet mahdu yhteen blogiin. Nyt taas tuntuu että sittenkin kaikki sivujoet johtavat samaan virtaan, ja palaan siihen ensimmäiseen ja alkuperäiseen blogiini, josta varmaan tulee taas huomattavan kirjava. Että sellainen identiteettiprojekti.

    Pianonvirittäjää kaivattaisiin meilläkin. Ja nämä sinun päivittäiset päivityksesi ovat tosi kivoja.

    VastaaPoista
  7. Kirjailijatar: Viritytä unohdettu vanhus ihmeessä. Ties vaikka joku sillä sitten intoutuisikin soittelemaan.

    Liisa: Nimenomaan, identiteettiprojektejahan nämä taitavat olla. Enpä olisi vuosia sitten uskonut miten syvällinen ja moniulotteinen juttu blogin pitäminen voi olla. Ja piano vireeseen vaan, se tuntuu jotenkin kummasti virittävän samalla itseäkin ja omaa olotilaa. :)

    VastaaPoista

♥ Say hello or leave a comment, please! ♥ Ilahdun moikkauksista ja kommenteista! ♥