Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



24.8.2011

Retkelle menneisyyteen (Anorak-makuupussissa)

Pitikin sattua, että lueskelin eräästä ihanasta blogista erään ihanan pariskunnan ihanaa kertomusta ihanasta telttaretkestä. Kunnon menneen maailman tyyliin heidän retkeilyvarusteisiinsa ei kuulunut mitään muovista, keinokuituista tai kertakäyttöistä. Ah ja voih, miten kaunista ja ekologista ja epäkäytännöllistä, mutta vanhanaikaisuudessaan esteettistä sielua hellivää sekä taatusti miellyttävää.

Kiva löytää asioita, joita huomaa haluavansa. Ja minä haluan retkelle menneisyyteen. Niitylle jossa on fasaaneja ja aamu-usvassa kipristeleviä metsäkukkia. Ja sitten haluaisin tällaisen makuupussin. Pehmoisaa puuvillaa, peurakuvioinen minulle, ja punaisia jäniksiä sille jollekin, kuvitteelliselle ihanalle retkiystävälle.



6 kommenttia:

  1. Kiitti vaan tosi paljon tuon kanikuvioisen näyttämisestä... Nyt se menee pitkälle toivelistalleni mitä tilaan ulkomailta kunhan vaan uskallan ja on varaa :)

    VastaaPoista
  2. Tuli nostalginen olo ihan pelkän nostalgisen olon lukemisesta. Ja sitten käytännöllinen minä alkoi jäkättää sisälläni siitä, että onkohan tuo makuupussi nyt lämmin myös. On se, noin kiva makuupussi on jo määritelmällisesti lämmin. :D

    VastaaPoista
  3. Heeei, minnekäs Elisan ihana kommentti tästä katosi? No, toivottavasti ilmestyy.

    Taika: Niinpä, se on aika julmaa touhua esitellä blogeissaan kaikenmaailman ihania juttuja, jotka sitten sykähdyttävät sydämen ja tulee kamala tarve hankkia se itselleen. Enkä tästäkään saa edes mitään provikoita. :D

    Marja Leena:
    Noissa makuupusseissa ainakin on vahvasti seisemänkymmentäluvun nostalgiaa, jos sitä tarkoitit. Olen kauan jo haeskellut kunnon täkkejä sänkyyn, jotka olisivat painavia ja täyttä puuvillaa eikä mitään kevyttä pilvenhattara keinokuitua sisältä. Mutta ihan samaa itsekin ajattelin - että näillä ei varmaan sinne pahimpiin pakkasiin mennä yöpymään, mutta ei ollut kyllä tarkoituskaan. Sitten vaan villahousua ja villasukkaa jalkaan, jos eivät pidä holotnaa loitolla.

    VastaaPoista
  4. Oi, minä haluaisin tuon peuran! Viis siitä onko se lämmin, eihän retkille nukkumaan mennä vaan kuutamoa ihailemaan.:)

    VastaaPoista
  5. Hei! Kiva, että kommentoit blogiini, niin löysin tämän blogin. :)

    Paitsi että... voi ei, tuo peurapussi aiheutti aikamoista sydämentykystä minullekin. Meillä on piha täynnä peuroja ja olen suunnitellut, että voisin viettää yön ulkona luontoa tarkkaillen (kokeilin alkukesästä ja se oli hieno kokemus). Peurapussihan olisi ihan pakollinen varuste!

    VastaaPoista
  6. Hei Marikka ja Jenni, tämäpä sattui, että ollaan kaikki peurojen ystäviä. Tosiaan, tuo saattaa olla enemmän sellainen tunnelmointi- kuin extreme-retkeilypussi. Kuulostaapa hienolta pihalta, missä peurat käyskentelevät. Kelpaisi mullekin. :)

    VastaaPoista

♥ Say hello or leave a comment, please! ♥ Ilahdun moikkauksista ja kommenteista! ♥