Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



13.6.2011

Kirjoitan paikkani maailmaan

(translation in English below)


Aloin perjantaina kirjoittaa ensimmäistä dekkariani. Mielenkiintoinen valinta sinänsä, sillä en ole mikään dekkarien ystävä. Erityisesti kaikki realistiseen nykymaailmaan sijoittuvat dekkarit edustavat sitä tyylilajia, mitä en jaksa lukea. Sen sijaan vanhat kunnon Agatha Christiet ovat kesäistä herkkua parhaimmillaan. Mutta nyt ei ollut mukavan leppoisaa murhamysteeriota käsillä, joten piti tarttua kynään omin käsin.

Muistan tätini siteeranneen minulle lapsena jotain kirjailijaa, joka oli sitä mieltä, että jos hän haluaa lukea hyvän kirjan, hänen on kirjoitettava se itse. Ikävä kyllä minun tapauksessani asia ei ole ollut näin. Miten harmillista. Todennäköisesti jos minua ei olisi lellitty pienestä pitäen muiden kirjoittamilla erinomaisilla teoksilla, olisin julkaissut jo pitkän liudan omia tarinoitani.

Ystäväni käväisi kylässä muutama päivä sitten ja kertoi katsoneensa televisiosta kirjailija Isabelle Adelesta Isabel Allendesta kertoneen ohjelman. Adele Allende kertoi tunteneensa koko elämänsä ajan tiettyä vierautta ja ulkopuolisuutta elämässä. Hän sanoi kirjoittavansa, jotta hänellä olisi oma paikka maailmassa. Se osui.

Hassu juttu muuten, mutta en ollut koskaan aiemmin edes kuullut tuota nimeä, mutta juuri ystäväni vierailua edeltävänä yönä näin unta, jossa minulle luettiin tosi vaikuttavaa kirjaa. Sain herättyäni sanatarkasti ylös ensimmäiset lauseet, mutta loppu tarinasta liukeni unihiekkojen myötä mielestäni.

Kirja alkoi näin:
Kolme viikkoa sitten Adele hajosi. Hän lakkasi puhumasta. Ajan tutkiminen oli johtanut siihen, että hän tunsi kadottavansa itsensä.

Odotan malttamattomasti jatkoa joka yö. Ja aion ostaa sanelukoneen sängyn vierelle.

// edit. Rakas lukihäiriöinen ystäväni ei sitten ollut ihan muistanut kirjailijan nimeä oikein. Hymyilyttää ja tulee mieleen Tallinnan matkat Tallnik-laivalla ja hieno elokuva Forrester Jump. Googletin ja löysin mystisen Adelen sijaan Henkien talon kirjoittaneen Isabel Allenden. :)

*

I write a place for me to live

At Friday I started writing a detective story. It's quite odd, since I don't really like to read them. Especially, if the story is somewhat realistic and located in the modern world, I wont read it. Instead I love good old whodunits byt Agatha Christie. They are such a perfect summer reading. And since I didn't have any at hand, I started to write one of my own.

My aunt used to quote some famous writer to me when I was a child. "If I want to read a good book, I'll have to write it myself." Sadly I had so many good books available as a child, so I didn't really have a need to finish any of my own novels.

A friend of mine visited me a few days ago and told about a document she'd seen on tv. It was about an  author called Isabelle Adele Isabel Allende. Adele Allende had talked about an isolation and loneliness she'd always felt and that the reason she wrote was to create a place of her own. I totally identified with that.

Quite funny actually, but I didn't know anything about Isabelle Adele, I'd never even heard her name before. But I had a intriguing dream just a night earlier when I met my friend. Someone read me a book in that dream. When I woke up I managed to write down the first sentences, but the rest was lost for good. I'm planning to buy a dictaphone in case I get to hear the rest of it at some other night. This is how the book begun:
Three weeks ago Adele shattered. She ceased speaking. Exploring time had made her feel she was losing herself.

// edit. The reason I'd never heard about that writer was tha fact she doesn't exist. My dear friend had remembered the author's name incorrectly. It's supposed to be Isabel Allende. :)


2 kommenttia:

  1. Ihan mahtavaa! Minulla on ollut vähän samanlaisia suunnitelmia, yhtä dekkaria olen vihkoon jo kehitellytkin, mutta mielessä pyörii enemmän yksi toinen idea, joten voi olla että se dekkarin kirjoittaminen siirtyy "eläkepäiviin"...

    Kerrothan, miten projekti etenee. Ja jos löydät sanelukoneen jostain kaupasta, minäkin haluaisin ostaa sellaisen.

    VastaaPoista
  2. Joo, ilman muuta! Ongelmani tulevan kirjailijan urani suhteen on se, että niitä nerokkaita ideoita on paljon, mutta pitkäjänteisyyttä konkreettiseen puurtamiseen niin kovin vähän. Sen lisäksi olen perfektionisti ja päämääräni ovat täydellisen epärealistiset. Kirjoittele siinä sitten vihkoon näillä eväillä. :) Pitäisi kehitellä varmaan jokin kirjoituspiiri / dekkariklubi tms. että olisi edes sosiaalinen paine työntämässä projektia eteenpäin. Jos ei olisi uusi luku joka viikko valmis, niin julkinen nöyryytys ja yleinen häpeä tekisivät tehtävänsä, ja kirja olisi valmis alta aika yksikön. :D

    VastaaPoista

♥ Say hello or leave a comment, please! ♥ Ilahdun moikkauksista ja kommenteista! ♥