Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



30.3.2009

Muutos


On aikoja, jolloin muutos on välttämättömyys. Vääjäämätön vaihe, jota on ehkä mahdollista lykätä hetken aikaa tuonnemmaksi, mutta ei kokonaan ohittaa. Muutos tulee kuin kevät. Sille ei voi mitään, sitä vastaan ei voi taistella. On vain annettava sen tapahtua, mentävä virran mukana, ehkä itkettävä hieman.

*

Change

At times a change is a necessity, an inevitable phase, which is perhaps possible to postpone, but not to avoid entirely. Change comes like spring. There is no way to fight back. You have to let it happen, to go with the flow, maybe cry a little.

A desert road from vegas to nowhere
Some place better than where you've been
A coffee machine that needs some fixing
In a little cafe just around the bend
A hot dry wind blows right through me
The baby's crying and I can't sleep
But we both know a change is coming
coming closer, sweet release
- Jeff Buckley

(I'm Calling You sung by Jevetta Steele, Bagdad Cafe)

24.3.2009

Kevään odotusta

Sää on ollut koko päivän yllätyksiä täynnä. Aamu valkeni suloisen auringon paisteen kera, mutta vain hetken kuluttua alkoi sataa lunta; suuria, märkiä ja sakeita räiskäleitä, jotka sumensivat näkyvyyden ja tekivät autoreissusta kaupunkiin suuren seikkailun.

Ehkäpä taivaallisia lumivarastoja tyhjennetään ennen kesän tuloa, tai luontoäidillä on vain vaikeuksia päättää mitä pukea päälleen. Se on melko yleistä, ja niin kovin ymmärrettävää. Tai ehkäpä hän vain haluaa leikkiä hieman. Kaikesta huolimatta kevät on tulossa, ja minä olen iloinen jokaisesta merkistä, joka enteilee sen saapumista.

*

Waiting for the Spring

The weather has been full of little surprises the whole day. The morning dawned with a sweet sunny glow, but not much later it started to snow; big, moist and heavy flakes that blurred my vision and made a car ride to town to one great adventure.

Perhaps the heavenly snow storages are being emptied before the summer, or mother nature has difficulties deciding what she should wear. It's quite common and thus so very understandable. Or maybe she just wants to play a little. Regardless, the spring is coming, and I'm delighted of every sign of its arrival. 

21.3.2009

Pidä unistasi kiinni

Tyttäreni kysyi olenko koskaan joutunut heräämään unesta, jossa on mielenkiintoinen keskustelu kesken. Häntä oli harmittanut herätä tänään kesken kaiken, juuri ennen johonkin kysymykseen vastaamista. "Sääli, ettei hän koskaan saanut kuulla vastaustani," tuumiskeli neiti nukkumaan käydessä.

Unet

Pidä tiukasti kiinni unistasi
Sillä jos unet kuolevat
Elämä on siipirikko lintu
Joka ei voi lentää
Pidä tiukasti kiinni unistasi
Sillä kun unet menevät
Elämä on karu, paljas pelto
Jäätynyt ja lumen peitossa
- Langston Hughes

*

Hold Fast to Dreams

My daughter asked me if I have ever been waked up from a dream, where an interesting conversation is going on. She said it’s annoying to be interrupted just before the chance to answer to the question asked. "It’s such a pity that the one who asked the question will never hear my response”, she mused today.

 Dreams

Hold fast to dreams
For if dreams die
Life is a broken-winged bird
That cannot fly.
Hold fast to dreams
For when dreams go
Life is a barren field
Frozen with snow.
- Langston Hughes

20.3.2009

Sanoin joki etsijälle


Sanoi joki etsijälle: “Tarvitseeko teidän todella hermoilla valaistumisesta? Sillä minne tahansa käännynkin, olen aina menossa kotirantaa kohti." - Anthony de Mello

Kun olen jännittynyt tai poissa tolaltani menen ulos, mieluiten rannalle. Hengitän syvään raikasta ilmaa, ja samalla kun se virkistää kehoani, tunnen myös ajatusteni tasaantuvan. Tänään en ole päässyt veden äärelle. Sen sijaan olen kuunnellut ihanaa musiikkia, näkymättömän veden ääntä, joka on tuonut veden minun luokseni.

*

Said the river to the seeker

Said the river to the seeker, “Does one really have to fret about enlightenment? No matter which way I turn, I’m homeward bound." - Anthony de Mello 

At the time of strain and inner turmoil, I aspire to go out, to the waters. There I breath the fresh air and as it invigorates my body, it purifies my thoughts too. Today I have not been able to go to the waters, instead I have listened a lovely piece of music, sound of invisible waters, which has brought the waters to me.

17.3.2009

Pyykkipäivä

Eilen oli pyykkipäivä. Oli mukavaa pestä likapyykkiä ja jynssätä mäntysuovalla pari vanhaa räsymattoa siinä samassa. Kevät antaa odottaa itseään. Taivas on kovin harmaa, ja tiet nuhjuisen lumen peitossa. Se näyttää vanhalta, reikäiseltä ja loppuunkuluneelta matolta. Mutta sille ei ole paljon tehtävissä. On vain odotettava, kunnes jonain päivänä, hyvin pian, luonnon suuri pyykkipäivä koittaa.

*

Laundry Day

I had a laundry day yesterday. It felt good to wash all the dirty laudry, including some old rugs. Spring keeps us waiting. The sky is ever so gray and the roads are covered with snow; holey and worn out like an old, dirty carpet. There is not much to do about it. Just to wait and see when the grand laundry day of nature dawns.

16.3.2009

Pehmeä päivä


Päivä on ollut pehmeä ja harmaa kuin kissan turkki, verkkainen ja äänetön kuin kissan askel, hidas, lempeä ja hieman unelias. Juuri oikeanlainen päivä uppoutua leppoisaan halailuoperaatioon pehmoleijonan kanssa. 

*

Cat Hug

The day has been soft and gray as cat's fur, deliberate and silent as cat's pace, slow, gentle and a bit drowsy. Just a right kind of day to get wrapped up in a cosy hugging operation with a fluffy lion.

14.3.2009

Blogin idea


Aloitin tämän blogin, koska halusin luoda jotain kaunista, rauhoittavaa ja aitoa. Siispä omistan sen elämän ihmeille; rakkaudelle ja läsnäolemisen taidolle. Aion kirjoittaa vain vähän. Toivoisin olevani elämässäni keskittyneempi, seesteisempi ja entistä aidommin se, kuka olen. Toivon tämän blogin auttavan minua siinä muistuttamalla elämän tärkeistä asioista. Ja toivon, että se auttaa sinuakin, joten tervetuloa virtuaaliseen puutarhaani hengähtämään hetkeksi. 

*

The Blog - What and Why

My main idea here, in this blog, was to create something beautiful, calm, tranquil and authentic. I'm going to write quite little. English text above, then some picture and Finnish text below. In my life I want to be more focused, more serene and more me. I wish this blog could help me to concentrate to the lighter side of life. I wish it helps you too. So welcome to my virtual garden in the infinity of the internet.

10.3.2009

Design Mug of Kate Winslet

Last week I rejoiced too early and wasted my soon to be fading strength to trivial matters. The sickness got me harder. I just lied like a rag and was not able to do anything. But I'm not going to say another word about health conditions anymore. Promise.

It has been very nice to be away from the computer though. If I could, I'd never use another electronical machine in my life ever again. I don't like electricity. It makes my palms tingle in the most unpleasant way and my eyes... no. No health or any other descriptions about my well being or in that case unwell being. I have problems to thinks straight it seems. I wish I could still blame the fever, but no.

I was going to tell about preferring old fashioned writing equipments to computers. I do have them, of course, what Mistress of Magic would I be without a few proper feather quill penns and some good murky ink bottles, but since I am unable to use them like a Quick-Quotes Quill, computer is faster and closer to magic.

I don't like internet either, can you believe it? I love the people in there, floating around in the vast space full of bits and data, digressing sometimes to meet me at a certain intellectual level. Like coming for a cup of tea inside my mind. Intriguing. By the way, we are having Mate tea called "Hot Dance" at the moment. And the cups are the same design as Kate Winslett uses, Iittala Taika-mugs (Taika means Magic!), mine are blue though, but very large and very beautiful!

Kate Winslet and Iittala's Taika-mug (SPLASH NEWS)

I have a name day today. So lets raise our high design tea mugs for that. I graced it also by making a new layout to this site. Vintage green, my favourite, like a tapestry of Slytherin prefect room. At least in my imagination. And because I have not been able to write for too many days, my head is exploding new ideas to pour out. But first things first. I promised to write something about Twilight and I like to keep my promises. This was only a start. Like wiping the desk clean before actual writing.

2.3.2009

Actively Sick

picture from here

I have been sick for a few days, fever and such. I will not bore you with the details of my condition, but it did contain headache, cold chills and tiredness. Uups... sorry. I intended to write about something else.

I have been wondering why is it that I always seem to accomplish so much when it's not expected and so little when I'm obliged to. Is it some sort of twisted sense of duty? When I have to I can't and when it's necessity I'm unable. But, when I'm sick and it would be absolutely understandable and utterly acceptable to just loll in my bed doing nothing, I will not. Instead I do all the jobs that I possibly can, especially those that I can't do if I'm under a pressure and haunted by the deadline.

The explanation can't be the most obvious; that I'm home when I'm sick. I mostly work at home, so I'm there all the time. I've come to the conclusion that it's because of two things; When I'm sick, I'm already suffering, so taking care of all the unpleasant tasks will not spoil my day. And, in the case I happen to die, wouldn't it be gross to let all that blizzard of neglected businesses (including dirty laundry and huge amount of mold growing dishes) behind me and on the shoulders of my family.

Not very interesting story, huh? Blame my fever. I try to write about something else next time.