Blogi on muuttanut!

Tervetuloa tutustumaan uusiin kotisivuihini ja uuteen blogiini, joka on Hullujen teekutsujen luonnollinen jatkumo. Uudessa blogissani kirjoitan pääasiassa itsetuntemukseen, elämäntaitoon, arkipäivän henkisyyteen, tietoiseen läsnäoloon, itsensä rakastamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Blogin avajaisten kunniaksi arvon myös lähiaikoina lukijoiden kesken ihania luonnonkosmetiikkatuotteita. Toivottavasti nähdään siellä!



11.11.2007

Väriä harmaaseen päivään

Jos ei luonto aio tarjota meille mitään muuta, kuin vuorokaudesta toiseen samana pysyviä harmaan eri sävyjä, niin neuvokas yrttitaidon hallitseva noita tarttuu itse toimeen. Värjäsin pitkästä aikaa hennalla hiukseni oikein leiskuvan punaisiksi. Huvitti oikein, miten kokonaisvaltainen synkkyys ja huoliröykkiö painuivat taka-alalle, kun näin kuparissa hohtavan kuontaloni peilistä. On se hyvä, että on naisella perusasiat kohdallaan ja tärkeysjärjestys paikallaan. Ulkonäkö, oi sinä kaikkien murheiden ikiäiti ja ilon airut (silloin harvoin kun se on kohdallaan). Siis tämä väri onnistui. Ja haluan jakaa neuvokkaat noitaniksini muidenkin punapäähenkisten blogini lukijoiden kanssa.

Hiukseni ulottuvat lapaluihin saakka ja ovat pohjaväriltään keskiruskeat, tummahkot suorastaan, mutta kesä on vaalentanut niitä päältä. En yleensä ole onnistunut hennalla tai millään muullakaan värillä saamaan tällaista selkeää hehkua.

Tässä hiusten väri ennen hennausta:

Ja tässä hennauksen jälkeen:

Sekoitin Body Shopin hennajauheesta oivan seoksen. Sisällöstä paketti paljastaa seuraavaa: Lawsonia inermis, Curcuma longa ja Sesamum indicum (ihan kuin jotain loitsuja, hihii...) Siis jauhettua hennaa, kurkumaa ja seesamiöljyä.

Sekoitin oksennuksen hajuisen puuron muovikipossa perintölusikallani (älkää naurako, kaikissa kauneusblogeissa ja -foorumeissa kerrotaan näin tarkkaan) epämääräiseen määrään kiehuvaa vettä (tiedättehän allergiani mitata mitään). Voisimme arvioida sitä olleen yli 2 desilitraa, mutta alle 2,5 dl. Sitten ruikin sekaan varmaan desilitran Elokuun nokkoshiushoidetta (koska se on tosi huonoa) ja joitakin tippoja rosmariiniöljyä ja loraus rypsiöljyä ja vähän vihreää teetä ja lusikallinen sitruunamehua. Sitten lorotin seoksen tyhjään Dr. Hauschkan hiustenhoitoainepulloon (250 ml) ja annoin jäähtyä siellä jonkin aikaa.

Aloin pursottaa hennaseosta jakaus jakaukselta päänahkaani ja siitä sitten etenin kohti latvoja. Pirun vaikeaa hommaahan se on, kun kuivia ja haisevia (ja kovin pysyvästi esim. vaatteita värjääviä) hennapökäleitä ropisee sinne tänne ja vielä kaiken lisäksi tuonne. Olin rasvannut hiusrajani ja korvanlehteni ja kätenikin, koska en jaksa käyttää mitään muovihanskoja. Nynnyjen hommaa, sanon minä. Raaoin vedoin pursotteli pullon tyhjäksi päähäni ja toivoin parasta. Kiedoin sitten hiukset tiukaksi keoksi pään päälle, solmin ruman ja vanhan pyyhkeen tiukaksi turbaaniksi päälle ja siivosin jäljet. Kolmen tunnin kuluttua menin saunaan (eukalyptusöljyä löylyveteen) ja lekottelin siellä hetken aikaa. Sitten huuhtelin hiukset kurasta (se kesti), pesin ne Elokuun rosmariinishampoolla (joka on ihan hyvää, varsinkin kun olen lisännyt sinne n 10 tippaa rosmariinia lisää) ja huuhtelin ties millä "Erittäin huonoa suomalaista hunajahoitoainetta"-litkulla.

Voi taivas. Tukka oli niin kiiltävä ja säihkyvä ja punainen. Sillai kuparisesti lämmin, mutta kaunis. Tuo henna oli siis nimeltään "Charismatic Copper". Ja kyllä... ihan karismaattiselta kuparilta tämä näytti. Ja näyttää vieläkin, ellei ole tässä kirjoitellessa haalistunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Say hello or leave a comment, please! ♥ Ilahdun moikkauksista ja kommenteista! ♥